Esimerkkejä lihassairauksista
On olemassa paljon sairauksia, jotka vaikuttavat kehon lihaksiin. Yleensä toisistaan erotellaan periytyvät (geneettiset) ja hankitut sairaudet.
Lihassairauksille on yhteistä, että sairaus on itse lihaksessa. Moni hermosairaus voi muistuttaa lihassairauksia, koska oireet voivat olla samoja, esim. lihasheikkous tai lihasten heikentynyt toimivuus.
Katso täältä esimerkkejä sairauksista, jotka voivat vaikuttaa lihaksiin – sekä lihassairaudet että hermosairaudet (neurologiset sairaudet):
Lihaksissa olevat sairaudet
Tässä esimerkkejä lihassairauksista:
Limb-girdle-lihasdystrofia (LGMD, hartia-lantio -lihasdystrofia)
LGMD on useiden harvinaisten, perinnöllisten lihassairauksien yhteisnimitys. Periytyvät (geneettiset) sairaudet ilmenevät sairastuneella yleensä asteittaisena lonkan ja hartioiden alueen lihasten heikentymisenä.
Duchennen lihasdystrofia
Duchennen lihasdystrofia on geneettinen lihassairaus, johon sairastuvat ensisijaisesti miehet. Sairauden aiheuttama geenivirhe on kytkeytynyt miehen X-kromosomiin. Sairaus ilmenee yleensä ensin liikkumisvaikeuksina, koska se vaikuttaa taudin varhaisessa vaiheessa suuriin lihasryhmiin kuten reisiin ja istumalihaksiin (pakaroihin). Taudin myöhemmässä vaiheessa se voi vaikuttaa myös sydänlihaksiin.
Beckerin lihasdystrofia (BMD)
Geneettinen lihassairaus Beckerin lihasdystrofia muistuttaa Duchennea, mutta oireet ovat yleensä lievemmät.
Dystrofia myotonica
Sairaus on perinnöllinen (geneettinen) sairaus. Se ilmenee yleensä lihasten 'jäykkyytenä' (myotonia) ja lihasten heikkoutena (atrofia). Se voi myös vaikuttaa useampaan eri elimeen. Jotkut Dystrofia myotonicaa sairastavat tuntevat itsensä 'kömpelöiksi’, koska puuttuva lihasvoima käsissä ja kyynärvarressa sekä jaloissa ja jalkalihaksissa tekee heistä epävarmoja arjessa. Se voi vaikuttaa myös kasvojen lihaksistoon.
Pompen tauti
Pompen tauti on geneettinen, perinnöllinen sairaus. Monet Pompen tautia sairastavat kokevat ensin lihasheikkoutta jaloissa ja lonkissa ja/tai hengitysvaikeuksia. Tauti voi aiheuttaa oireita, jotka muistuttavat toisia sairauksia, mm. lihasrappeumaa tai Limb-girdle lihasdystrofiaa.1
Mitokondriotaudit
Mitokondriotaudit on yhteisnimitys sairauksille, jotka vaikuttavat solujen kykyyn tuottaa energiaa. Eri mitokondriotaudit aiheuttavat erilaisia oireita, jotka myös vaihtelevat henkilöstä toiseen. Tavallisia oireita ovat nielemisvaikeudet, hengitysvaikeudet, erilaisten motoristen valmiuksien häviäminen, epävarmuus (esim. jalkojen) ja näköhäiriöt.
Neurologiset sairaudet, jotka voivat vaikuttaa lihaksiin
Multippeliskleroosi (MS)
Multippeliskleroosi on krooninen, autoimmuuni tulehdussairaus. Se tarkoittaa sitä, että elimistön puolustusjärjestelmä hyökkää virheellisesti keskushermoston (aivojen ja selkäytimen) kimppuun ja synnyttää tulehdustilan. Tulehdus ja sitä seuraava hermoratoihin muodostuva arpikudos (kutsutaan plakiksi) heikentää ja voi pitkällä tähtäimellä estää hermojen kyvyn lähettää impulsseja eteenpäin esimerkiksi lihaksiin. Varhaisia oireita ovat tyypillisesti näköhäiriöt, tuntohäiriöt ja uupumus.
Myasthenia gravis
Myasthenia gravis ilmenee usein lihasheikkoutena ja lihasten nopeana väsymisenä. Sairaus on autoimmuuni (ts. johtuu virheestä elimistön omassa puolustusjärjestelmässä) ja voi vaikuttaa eri lihaksiin. Ensimmäiset sairauden merkit ovat usein ’raskaat’ silmäluomet, kaksoiskuvat, puhe- ja nielemisvaikeudet sekä vaikeudet kannatella ja liikuttaa päätä.
Spinaalinen lihasatrofia (SMA)
SMA kattaa useita sairauksia, joita yhdistää se, että ne tuhoavat lihaksia ohjaavat hermot selkäytimessä. Kun hermot eivät enää lähetä impulsseja lihaksille, lihakset heikkenevät ja surkastuvat. Sairaus ilmenee sen vuoksi lihasheikkoutena.
Amyotrofinen lateraaliskleroosi (ALS)
ALS on sairaus, joka tuhoaa ne hermoradat keskushermostossa (aivot ja selkäydin), jotka ohjaavat lihaksia. Ilman hermoimpulsseja lihakset heikkenevät ja surkastuvat. ALS vaikuttaa ensimmäisessä vaiheessa liikkumiseen.
Parkinsonin tauti
Parkinsonin tauti on hermosairaus, joka hyökkää osaan aivoja muun muassa signaaliaine dopamiinin puutteen vuoksi. Tauti näkyy useimmiten tahattomana vapinana, jäykkinä lihaksina, tasapainon heikkoutena ja liikkumisvaikeuksina.2
-
Viite: Kishnani PS, Steiner RD, Bali D et al. Pompe disease management and guidelines. ACMG Practice Guideline. 2006;8;5:267-288.
-
Viite: https://protect-de.mimecast.com/s/nE3mCk2Y4XcYXnPlVTqccLS?domain=medlineplus.gov 13.12.2018